Haavistolaiset N:o 59 Mussalo

Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia Nro 59 Mussalo. 

Lankana Novita Nalle luonnonvalkoinen ja sininen, puikot nro 2,5. Koko XS.

Haavistolaiset N:o 7 ja 17

 N:o 17, Jalasjärvi. Lankana Novita Nalle musta ja valkoinen, puikot nro 2,5. Koko naisten L. 

N:o 7, Kotka. Lankana Novita Wool musta ja harmaa, puikot nro 2,5. Koko naisten M.

Pohjanmaan kinnas

Mary Oljen Pohjanmaan kintaat ilman peukalokiilaa. Ohje löytyy mm. kirjasta Mary Oljen Kauneimmat käsityöt. Nämä kintaat, eli minun kielellä lapaset, on neulottu Novita Nallesta: kirjavasta Taika -langasta, sekä mustasta. Puikot bambuiset nro 3. Lapaset ovat naisten kokoa M.

Nämä ovat nyt kolmannet lapaset, jotka neulon tällä kiilattomalla Mary Oljen mallilla. Malli sopii kivasti käteen ja sen neulominen on helppoa. Kannattaa kokeilla.

Eukkoja, lintusia ja muita sukkia

 Eukko-sukat saivat alkunsa, kun Ravelryn perinneryhmässä oli puhetta kirjonta-aiheisesta tempauksesta. Kirjoneulemalli on muokattu vanhasta kirjontakirjasta. Lankana on seiskaveikka ja koko on siinä 37 kieppeillä.

 Samalla vauhdilla tein toisetkin naisten sukat, nämä saivat nimekseen Lintuset. Lintu-kirjoneule on muokattu saman kirjan kirjoneuleista kuin Eukotkin. Tumman harmaat raidat on itse suunniteltuja, mutta toki niidenkin juuret ovat suomalaisessa käsityöperinteessä.

Vihreissä miesten sukissa on vähiten viitteitä käsityöperinteeseen. Myös tämän kirjoneulekuvion olen muokannut saman kirjan kirjontakuvioista. Kaikki sukat on tehty ihan sillä perinteisellä mallilla, varresta aloittaen ja vahvistetulla kantapäällä.

Ykskyntöset

Sain valmiiksi omat Ykskyntöseni, joita neulottiin yhdessä Raverlyn perinne-KALissa jo puolitoista vuotta sitten. Omani eivät tosin ole täydellisesti ohjeen mukaiset, sillä vain kirjoneuleosuudessa noudatin sitä. Loppu sukasta on neulottu laiskasti kansakoulumallilla ilman tiimalasikantapäätä ja salmiakkiruudullista pintaneuletta. Jonain päivänä vielä teen ne ihan oikeatkin Ykskyntöset, nyt tuli vain hoppu saada sukat valmiiksi nopeasti ja helposti.

Ykskyntöset

95 g Novita Nalle, puikot 3 1/4
kirjailut Sandnes Garn Lanett

Neulesuunnittelija ja lankakauppias Jenni Österman kertoo suunnittelemastaan sukkamallista: "Sukkien kirjoneulekuviot eli kuvat ovat peräisin Sakkolan ja Raudun alueelta. Kuviot ovat alunperin olleet kirjottu etu- ja ketjupistoin sorokan lakimukseen. Alueen käsityöperinnettä kirjaansa ”Ompelu- ja nauhakoristeita” (SKS, 1992) kerännyt Theodor Schvindt nimittää kuvioita ykskyntösiksi patsastarhoiksi. Yksiväristen pintakuvioiden tyyppisiä kuvioita on neulottu ainakin Kaakkois-Suomessa puuvillasormikkaisiin, joita käytettiin pyhäisin kirkkohansikkaina."

Ohje ja paljon kuvia ohjeenmukaisista Ykskyntösistä löytyvät Ravelrysta, joka vaatii kyllä kirjautumisen, mutta sen jälkeen ohje on ladattavissa sieltä ilmaiseksi ja luonnollisestikin suomenkielellä. Tykkään näistä sukista tällaisenaankin, mutta eiväthän ne täydelliset ole.

Korsnäsin rasat

Jo pari vuotta sitten neuloin Novita Huopasesta peruslapaset, jotka huovutin koneessa. Kyseessä oli ensimmäinen kokeiluni Huopasesta ja olin tosi pettynyt. Lapasista tuli kovat ja koppuraiset, lähinnä mieleen tulivat patakintaat. Sen vuoksi ne lojuivat pitkään lipaston laatikossa, kun en tiennyt, mitä niille tekisin.

Korsnäsin rasat

Novita Huopanen 115 g + Novita Nalle 30 g

Sitten päätin harjoitella kirjovirkkausta, jota myös Leena edellä esitteli. Ainakin minun virkkaukseni oli hidasta, mutta loppujen lopuksi sain aikaan rannekkeet kumpaankin lapaseen. Kuvio on otettu Korsnäsin paidasta, joka on varmaankin useimmille käsityön harrastajille tuttu. Rumilusrasoista tulikin oikeastaan aika hienot. Johan se kotitaloustunnilla opetettiin: jos kakku läsähtää, naamioi se kermavaahdolla.

Ässänväärä, rannekkeen vihreä kiemurainen kuvio, on suosikkini kansanomaisista koristeaiheista. Sitä on sekä neulottu että virkattu ja se on varsin yleinen kuvio pohjalaisessa käsityöperinteessä. Ässänväärä on kopioitu tekstiileihin vanhojen huonekalujen koristemaalauksista. Sen syntyajankohdaksi olen kuullut mainittavan niin renessanssin, barokin kuin rokokoonkin - mikä sitten lieneekin totuus, varmaa kuitenkin on, että kuvioaihe on satoja vuosia vanha.

Nyt olen tyytyväinen, etten heittänyt näitä rasoja roskiin, kuten jossain vaiheessa aioin. Olen luopumassa autostani ja ryhdyn pyöräilemään työmatkat. Lämpöisille lapasille tulee olemaan käyttöä.

Ohje kuvioon löytyy Mirja Almayn kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita.

Sulhaspusseja

Etenkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, mutta myös muualla Suomessa on 1800- luvulla virkattu pieniä pusseja lahjoiksi. Säätyläiset virkkasivat niitä silkkilangoista ja villalangasta virkatut olivat kansanomaisempi muoto.
Minä olen virkannut kolme villalankapussia kalevalaisia perinteitä vaalivan järjestön myyjäisiin. Hyvin näytti länsisuomalainen malli sujuvan itäsuomalaiseltakin. Pussien ohjeet on julkaissut Österbottens hemslöjd och konsthantverk rf. kirjasessa Virkattuja pusseja.

Virkkasin pussit kaksisäikeisestä ja luonnonväreillä värjätystä karstavillasta. Koukku on ollut 1,75. Värit eivät vastaa kirjasen ohjeissa esitettyjä pusseja, mutta kuviot ja pussien koot ovat ohjeiden mukaiset.

Ylläolevassa Pedersörestä talteen otettussa mallissa on upea tähtikuvio pohjassa ja siinä on hienot ässänväärät.

Maalahdelta peräisin oleva kaksivärinen pussi on taas pyöreäpohjainen, mutta pysyy hyvin pystyssä kun kuvun työntää sisään.

Korsnäsin pussi edustaa tupsumalleja. Joissakin pusseissa tupsuja on pitkulaisessa pohjassakin.