maanantai 17. syyskuuta 2012

Eukkoja, lintusia ja muita sukkia

 Eukko-sukat saivat alkunsa, kun Ravelryn perinneryhmässä oli puhetta kirjonta-aiheisesta tempauksesta. Kirjoneulemalli on muokattu vanhasta kirjontakirjasta. Lankana on seiskaveikka ja koko on siinä 37 kieppeillä.
 Samalla vauhdilla tein toisetkin naisten sukat, nämä saivat nimekseen Lintuset. Lintu-kirjoneule on muokattu saman kirjan kirjoneuleista kuin Eukotkin. Tumman harmaat raidat on itse suunniteltuja, mutta toki niidenkin juuret ovat suomalaisessa käsityöperinteessä.
Vihreissä miesten sukissa on vähiten viitteitä käsityöperinteeseen. Myös tämän kirjoneulekuvion olen muokannut saman kirjan kirjontakuvioista. Kaikki sukat on tehty ihan sillä perinteisellä mallilla, varresta aloittaen ja vahvistetulla kantapäällä.

torstai 13. syyskuuta 2012

Ykskyntöset

Sain valmiiksi omat Ykskyntöseni, joita neulottiin yhdessä Raverlyn perinne-KALissa jo puolitoista vuotta sitten. Omani eivät tosin ole täydellisesti ohjeen mukaiset, sillä vain kirjoneuleosuudessa noudatin sitä. Loppu sukasta on neulottu laiskasti kansakoulumallilla ilman tiimalasikantapäätä ja salmiakkiruudullista pintaneuletta. Jonain päivänä vielä teen ne ihan oikeatkin Ykskyntöset, nyt tuli vain hoppu saada sukat valmiiksi nopeasti ja helposti.



95 g Novita Nalle, puikot 3 1/4
kirjailut Sandnes Garn Lanett

Neulesuunnittelija ja lankakauppias Jenni Österman kertoo suunnittelemastaan sukkamallista: "Sukkien kirjoneulekuviot eli kuvat ovat peräisin Sakkolan ja Raudun alueelta. Kuviot ovat alunperin olleet kirjottu etu- ja ketjupistoin sorokan lakimukseen. Alueen käsityöperinnettä kirjaansa ”Ompelu- ja nauhakoristeita” (SKS, 1992) kerännyt Theodor Schvindt nimittää kuvioita ykskyntösiksi patsastarhoiksi. Yksiväristen pintakuvioiden tyyppisiä kuvioita on neulottu ainakin Kaakkois-Suomessa puuvillasormikkaisiin, joita käytettiin pyhäisin kirkkohansikkaina."



Ohje ja paljon kuvia ohjeenmukaisista Ykskyntösistä löytyvät Ravelrysta, joka vaatii kyllä kirjautumisen, mutta sen jälkeen ohje on ladattavissa sieltä ilmaiseksi ja luonnollisestikin suomenkielellä. Tykkään näistä sukista tällaisenaankin, mutta eiväthän ne täydelliset ole.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Korsnäsin rasat


Jo pari vuotta sitten neuloin Novita Huopasesta peruslapaset, jotka huovutin koneessa. Kyseessä oli ensimmäinen kokeiluni Huopasesta ja olin tosi pettynyt. Lapasista tuli kovat ja koppuraiset, lähinnä mieleen tulivat patakintaat. Sen vuoksi ne lojuivat pitkään lipaston laatikossa, kun en tiennyt, mitä niille tekisin.


Korsnäsin rasat
Novita Huopanen 115 g + Novita Nalle 30 g

Sitten päätin harjoitella kirjovirkkausta, jota myös Leena edellä esitteli. Ainakin minun virkkaukseni oli hidasta, mutta loppujen lopuksi sain aikaan rannekkeet kumpaankin lapaseen. Kuvio on otettu Korsnäsin paidasta, joka on varmaankin useimmille käsityön harrastajille tuttu. Rumilusrasoista tulikin oikeastaan aika hienot. Johan se kotitaloustunnilla opetettiin: jos kakku läsähtää, naamioi se kermavaahdolla.





Ässänväärä, rannekkeen vihreä kiemurainen kuvio, on suosikkini kansanomaisista koristeaiheista. Sitä on sekä neulottu että virkattu ja se on varsin yleinen kuvio pohjalaisessa käsityöperinteessä. Ässänväärä on kopioitu tekstiileihin vanhojen huonekalujen koristemaalauksista. Sen syntyajankohdaksi olen kuullut mainittavan niin renessanssin, barokin kuin rokokoonkin - mikä sitten lieneekin totuus, varmaa kuitenkin on, että kuvioaihe on satoja vuosia vanha.

Nyt olen tyytyväinen, etten heittänyt näitä rasoja roskiin, kuten jossain vaiheessa aioin. Olen luopumassa autostani ja ryhdyn pyöräilemään työmatkat. Lämpöisille lapasille tulee olemaan käyttöä.

Ohje kuvioon löytyy Mirja Almayn kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita.